Tekstit

Kulujen minimoinnilla satojatuhansia

Kuva
Portfolion koostumuksen ja kulujen minimoimisen pohdintaa jälleen kerran Onneksi kirjoitan blogia lähinnä itselleni päiväkirjamaisesti. Odotan edelleen parempia ostopaikkoja osakemarkkinoilta. Haluan nähdä mitä käy, kun FED lopettaa markkinoiden keinotekoisen tukemisen. Ei ole miellyttävää ostaa osakkeita yhteen historiallisesti katsottuna kalleimpaan aikaan. Lisäksi saa nähdä, mitä inflaation kanssa käy, tuleeko korkojen nostoa? Hyödyinhän jo itse kuplasta, kun muutin vuodessa noin 20 tuhannen oman pääoman 180 tuhanteen (nettona!). Tätä rahaa sopiikin suojella. Se mikä laulellen tulee se viheltäen menee vai mikä se sanonta olikaan? :D On kiva kuitenkin suunnitella sitä tulevaa osakesalkkua, joka siivittää minut aikaiseen ja vauraaseen loppuelämään. Leikitään, etten sijoittaisi enää markkinoille ollenkaan enempää, kuin 200 000 €. Haluan sijoittaa sen turvallisesti, mutta hyvin tuottavasti. Tuo yhtälö ei ole helppo. Kova tuotto kulkee kovan riskin kanssa. Minimoimalla kulut voi kuitenki

Maiden tuottoeroista

Kuva
 Aikaisemmin somessa on jaettu seuraava kuva esimerkkinä eri maiden indeksien suurista eroista: 2006-2020 Tästä on vedetty johtopäätös, että minkään yksittäisen maan pörssiin ei saisi keskittää liian suurta osaa omaista sijoituksista. Erityisesti Itävaltaa (AUT) on käytetty varoittava esimerkkinä. -2.25 % vuosittainen tuotto 15 vuoden ajalta on järkyttävä maan "indeksirahasto Itävaltaan" sijoittava olisi jäänyt pahasti maailmalle. Katsoin tarkemmin, mitä MSCI Austria Indexissä on. Siellä on 5 yritystä . Tottakai noin pienellä hajautuksella tulee suuria eroja tuotoissa. iSharesin Itävalta ETF:ssä on yli 30 kohdetta. Toki ensimmäsiet 5 vievät leijonanosan, noin puolet. Se on myös tuottanut paljon paremmin, toki vain alle 3 % 2005-2021. En saa tarkkoja päivämääriä selville tässä vertailussa, mutta toki tuotto on ollut surkea kun 50 % on ollut MSCI:n indeksin mukaisissa firmoissa, joilla on sattunut olemaan surkea tuotto. Mainittakoon, että 1 vuoden aikajänteellä Itävalta-ETF on

FIRE tavoitteeni, miksi tavoittelen ja miten aion päästä siihen

Kuva
Mikä on tavoitteeni sijoitustoiminnassa ja ennen kaikkea, miksi?  Varallisuus sivultani voi lukea seuraavat tiedot: Varallisuustavoit v uonna 2031: 1 000 000 €  Säästöaste 70 % Varallisuus tällä hetkellä kaikkineen on: 220 000 €  Lasken varallisuuteni myös asunnon, koska se on hyvällä paikalla ja sen arvo kasvaa. Se olisi myös hyvä sijoitusasunto, jos haluaisin pitää sen vuokralla jatkossakin, kun muutamme isompaan asuntoon. Miten ihmeessä pystyn lähes viisinkertaistamaan varallisuuden miljoonaan euroon 10 vuodessa? Uskon sen olevan mahdollista. Tavoite on asetettava korkealle, jotta voi osua edes lähelle. On oltava uskoa, sillä se antaa motivaatiota tehdä tarpeellisia asioita tavoitteen saavuttamiseksi. Mutta aloitetaan ensin tärkeimmästä kysymyksestä, eli miksi haluan saavuttaa miljoonan euron varallisuuden 10 vuodessa ollessani silloin 37-vuotias. Miksi? En ole unelma-alallani. En todellakaan koodannut 6 vuotiaana, enkä 15 vuotiaana, enkä edes 21 vuotiaana. Aloin koodamaan vasta jos

Laatufaktorilla riskikorjattua ylituottoa

Kuva
Suunnitellessani sijoitussalkkuni strategiaa vuosien 2020 ja 2021 aikana tutustuin faktorisijoittamiseen. Lyhyesti, faktorit ovat osakkeiden jaotteluja tiettyihin luokkiin niiden ominaisuuksien perusteella. Ja tiettyjä ominaisuuksia omaavat osakkeet ovat historiallisen datan valossa tuottaneet paremmin kuin toiset. Faktoreita ovat mm. arvo, koko, tuottavuus, sijoituskonservatiivisuus, momentum. Pelkästään historiallisen datan perusteella faktoreihin sijoittaminen kuulostaisi liian helpolta tavalta saavuttaa ylituottoa normaaliin markkinapainotettuun indeksiin nähden. Tietenkään pelkästään dataan pohjautuen faktoreita ei hyväksyttäisi tehokkaiden markkinoiden osaksi, vaan niille pitää löytyä hyviä riskipohjaisia ja/tai käytöspohjaisia syitä, joita ei pysty helposti arbitraasilla poistamaan. Mielestäni teoria kuitenkin eroaa käytännöstä huomattavasti. Akateemisten faktorien vienti osakerahastoon on ongelmallista.  Reaalimaailmassa tulee esteitä ja hidasteita, kuten kulut, sijoitusvaralli

Miten kymmenkertaistin varallisuuteni 12 kuukaudessa ja miten melkein tuhosin sen

Kuva
Maaliskuu 2021 Herään herätyskelloon väsyneenä liian lyhyiden yöunien jälkeen. En taaskaan saanut nukuttua tarpeeksi, kuten niin monena yönä viimeisen vuoden aikana. Viimeinen asia mielessäni nukkumaan mennessä ja ensimmäinen herättyäni on Bitcoinin hinta.  Hyvin takertuneen käytösmallin mukaisesti avaan kryptovaluuttasovelluksen kännykältäni jännityksen- ja pelonsekaisin tuntein. Pystyn tuntea, kuinka adrenaliinia erittyy kehooni. Numerot näytöllä määrittävät tulevan päivän mielentilan. Yön aikana Bitcoin oli ensimmäistä kertaa koskaan ylittänyt 60 000 dollarin rajan. Samalla varallisuuteni oli kasvanut yli 450 000 dollarin. Avaan työtietokoneeni, jotta näyn olevani online työkavereille. Kahvin ja aamupalan kanssa analysoin Bitcoinin kurssikäyrää ja selaan Krypto-Twitteriä. Työt eivät kiinnosta minua pätkääkään. Yhden yön aikana varallisuuteni oli kasvanut usean kuukausipalkan verran. Oli töistä silti vielä jotain hyötyä. Sillä pystyi maksamaan kymmenien tuhansien sijoitusluottoja tar

Kulut vs hajautus

Kuva
Aikaisemmin kirjoitin kuluoptimoidun maailmaindeksin ja sen vastakohdan tuottoerosta pitkällä aikavälillä.  https://taloudellinen-simpanssi.blogspot.com/2021/08/yksinkertaistettu-vai-kuluoptimoitu.html Tuossa vertauksessa hajautus oli lähes yhtä hyvä molemmilla salkuilla, mutta synteettisen SP500 rahaston takia kulusäästöä kertyi noin 0,2 % vuodessa. Entä jos voisimme optimoida salkun kuluja vielä lisää, mutta luopua täydellisestä hajautuksesta? Ajatus houkuttaa itseäni paljon, koska en todellakaan tykkää maksaa kuluja, jos voisin olla maksamatta. Äärimmilleen viety kuluoptimoitu salkku olisi esimerkiksi: 30 % NN indeksirahasto Suomi 50 % NN indeksirahasto Ruotsi 20 % NN indeksirahasto Norja TER: 0 %, lähdeverot: 0 %, transaktiokulut tuntemattomat, mutta oletettavasti hyvin pienet esim. 0,01%. Bonuksena vielä ilmainen kuukausisäästö. Salkun kulut siis käytännössä 0%. Hiukan kevyemmin kuluoptimoitu salkku paremmalla hajautuksella: 15 % NN indeksirahasto Suomi 20 % NN indeksirahasto Ruot

Miksi olen passiivinen indeksisijoittaja?

Kuva
Tässä kirjoituksessa kirjaan ylös itselleni syitä, miksi olen valinnut passiivisen indeksisijoittamisen strategiakseni. Kun tekee mieli metsästää parempia tuottoja milloin mistäkin, voin aina palata lukemaan tätä kirjoitusta ja palauttaa tunteikkaan mieleni maan pinnalle kylmällä rationaalisuudella. Tulen varmasti täyttämään tätä kirjoitusta lisää ajan saatossa. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Tuottojen vinouma Yritysten elinkaaren tuotot Yksittäisiä oskaesijoituksia täytyy seurata. Järjetön osta ja pidä strategia ei pärjää pitkällä aikavälillä indeksille. Myyntien ajoittaminen on vaikeaa, sillä parhaita yrityksiä pitäisi pitää pitkään, jotta pääsee nauttimaan tuottojen vinouman mukaisista suurista voittajista, mutta jos ei koskaan myy, tulee erittäin todennäköisesti häviämään indeksille pitkässä juoksussa. Ajan käyttö Indeksisijoittamisella pääsee hyvään tuottoon minimaalisella ajankäytöllä. Koko homman voi jopa automatisoida kuukausisäästöllä. Veroetu Osingot verottomasti ke