Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2021.

Maiden tuottoeroista

Kuva
 Aikaisemmin somessa on jaettu seuraava kuva esimerkkinä eri maiden indeksien suurista eroista: 2006-2020 Tästä on vedetty johtopäätös, että minkään yksittäisen maan pörssiin ei saisi keskittää liian suurta osaa omaista sijoituksista. Erityisesti Itävaltaa (AUT) on käytetty varoittava esimerkkinä. -2.25 % vuosittainen tuotto 15 vuoden ajalta on järkyttävä maan "indeksirahasto Itävaltaan" sijoittava olisi jäänyt pahasti maailmalle. Katsoin tarkemmin, mitä MSCI Austria Indexissä on. Siellä on 5 yritystä . Tottakai noin pienellä hajautuksella tulee suuria eroja tuotoissa. iSharesin Itävalta ETF:ssä on yli 30 kohdetta. Toki ensimmäsiet 5 vievät leijonanosan, noin puolet. Se on myös tuottanut paljon paremmin, toki vain alle 3 % 2005-2021. En saa tarkkoja päivämääriä selville tässä vertailussa, mutta toki tuotto on ollut surkea kun 50 % on ollut MSCI:n indeksin mukaisissa firmoissa, joilla on sattunut olemaan surkea tuotto. Mainittakoon, että 1 vuoden aikajänteellä Itävalta-ETF on

FIRE tavoitteeni, miksi tavoittelen ja miten aion päästä siihen

Kuva
Mikä on tavoitteeni sijoitustoiminnassa ja ennen kaikkea, miksi?  Varallisuus sivultani voi lukea seuraavat tiedot: Varallisuustavoit v uonna 2031: 1 000 000 €  Säästöaste 70 % Varallisuus tällä hetkellä kaikkineen on: 220 000 €  Lasken varallisuuteni myös asunnon, koska se on hyvällä paikalla ja sen arvo kasvaa. Se olisi myös hyvä sijoitusasunto, jos haluaisin pitää sen vuokralla jatkossakin, kun muutamme isompaan asuntoon. Miten ihmeessä pystyn lähes viisinkertaistamaan varallisuuden miljoonaan euroon 10 vuodessa? Uskon sen olevan mahdollista. Tavoite on asetettava korkealle, jotta voi osua edes lähelle. On oltava uskoa, sillä se antaa motivaatiota tehdä tarpeellisia asioita tavoitteen saavuttamiseksi. Mutta aloitetaan ensin tärkeimmästä kysymyksestä, eli miksi haluan saavuttaa miljoonan euron varallisuuden 10 vuodessa ollessani silloin 37-vuotias. Miksi? En ole unelma-alallani. En todellakaan koodannut 6 vuotiaana, enkä 15 vuotiaana, enkä edes 21 vuotiaana. Aloin koodamaan vasta jos

Laatufaktorilla riskikorjattua ylituottoa

Kuva
Suunnitellessani sijoitussalkkuni strategiaa vuosien 2020 ja 2021 aikana tutustuin faktorisijoittamiseen. Lyhyesti, faktorit ovat osakkeiden jaotteluja tiettyihin luokkiin niiden ominaisuuksien perusteella. Ja tiettyjä ominaisuuksia omaavat osakkeet ovat historiallisen datan valossa tuottaneet paremmin kuin toiset. Faktoreita ovat mm. arvo, koko, tuottavuus, sijoituskonservatiivisuus, momentum. Pelkästään historiallisen datan perusteella faktoreihin sijoittaminen kuulostaisi liian helpolta tavalta saavuttaa ylituottoa normaaliin markkinapainotettuun indeksiin nähden. Tietenkään pelkästään dataan pohjautuen faktoreita ei hyväksyttäisi tehokkaiden markkinoiden osaksi, vaan niille pitää löytyä hyviä riskipohjaisia ja/tai käytöspohjaisia syitä, joita ei pysty helposti arbitraasilla poistamaan. Mielestäni teoria kuitenkin eroaa käytännöstä huomattavasti. Akateemisten faktorien vienti osakerahastoon on ongelmallista.  Reaalimaailmassa tulee esteitä ja hidasteita, kuten kulut, sijoitusvaralli

Miten kymmenkertaistin varallisuuteni 12 kuukaudessa ja miten melkein tuhosin sen

Kuva
Maaliskuu 2021 Herään herätyskelloon väsyneenä liian lyhyiden yöunien jälkeen. En taaskaan saanut nukuttua tarpeeksi, kuten niin monena yönä viimeisen vuoden aikana. Viimeinen asia mielessäni nukkumaan mennessä ja ensimmäinen herättyäni on Bitcoinin hinta.  Hyvin takertuneen käytösmallin mukaisesti avaan kryptovaluuttasovelluksen kännykältäni jännityksen- ja pelonsekaisin tuntein. Pystyn tuntea, kuinka adrenaliinia erittyy kehooni. Numerot näytöllä määrittävät tulevan päivän mielentilan. Yön aikana Bitcoin oli ensimmäistä kertaa koskaan ylittänyt 60 000 dollarin rajan. Samalla varallisuuteni oli kasvanut yli 450 000 dollarin. Avaan työtietokoneeni, jotta näyn olevani online työkavereille. Kahvin ja aamupalan kanssa analysoin Bitcoinin kurssikäyrää ja selaan Krypto-Twitteriä. Työt eivät kiinnosta minua pätkääkään. Yhden yön aikana varallisuuteni oli kasvanut usean kuukausipalkan verran. Oli töistä silti vielä jotain hyötyä. Sillä pystyi maksamaan kymmenien tuhansien sijoitusluottoja tar

Kulut vs hajautus

Kuva
Aikaisemmin kirjoitin kuluoptimoidun maailmaindeksin ja sen vastakohdan tuottoerosta pitkällä aikavälillä.  https://taloudellinen-simpanssi.blogspot.com/2021/08/yksinkertaistettu-vai-kuluoptimoitu.html Tuossa vertauksessa hajautus oli lähes yhtä hyvä molemmilla salkuilla, mutta synteettisen SP500 rahaston takia kulusäästöä kertyi noin 0,2 % vuodessa. Entä jos voisimme optimoida salkun kuluja vielä lisää, mutta luopua täydellisestä hajautuksesta? Ajatus houkuttaa itseäni paljon, koska en todellakaan tykkää maksaa kuluja, jos voisin olla maksamatta. Äärimmilleen viety kuluoptimoitu salkku olisi esimerkiksi: 30 % NN indeksirahasto Suomi 50 % NN indeksirahasto Ruotsi 20 % NN indeksirahasto Norja TER: 0 %, lähdeverot: 0 %, transaktiokulut tuntemattomat, mutta oletettavasti hyvin pienet esim. 0,01%. Bonuksena vielä ilmainen kuukausisäästö. Salkun kulut siis käytännössä 0%. Hiukan kevyemmin kuluoptimoitu salkku paremmalla hajautuksella: 15 % NN indeksirahasto Suomi 20 % NN indeksirahasto Ruot

Miksi olen passiivinen indeksisijoittaja?

Kuva
Tässä kirjoituksessa kirjaan ylös itselleni syitä, miksi olen valinnut passiivisen indeksisijoittamisen strategiakseni. Kun tekee mieli metsästää parempia tuottoja milloin mistäkin, voin aina palata lukemaan tätä kirjoitusta ja palauttaa tunteikkaan mieleni maan pinnalle kylmällä rationaalisuudella. Tulen varmasti täyttämään tätä kirjoitusta lisää ajan saatossa. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Tuottojen vinouma Yritysten elinkaaren tuotot Yksittäisiä oskaesijoituksia täytyy seurata. Järjetön osta ja pidä strategia ei pärjää pitkällä aikavälillä indeksille. Myyntien ajoittaminen on vaikeaa, sillä parhaita yrityksiä pitäisi pitää pitkään, jotta pääsee nauttimaan tuottojen vinouman mukaisista suurista voittajista, mutta jos ei koskaan myy, tulee erittäin todennäköisesti häviämään indeksille pitkässä juoksussa. Ajan käyttö Indeksisijoittamisella pääsee hyvään tuottoon minimaalisella ajankäytöllä. Koko homman voi jopa automatisoida kuukausisäästöllä. Veroetu Osingot verottomasti ke

Kunnianosoitus maailmaindeksille

Kuva
Kuten monet tietävät, minulla on ollut vaikeuksia pysyä sijoitussuunnitelmassa. Tutkin ja pohdin kovin mielelläni eri strategioita ja niiden paremmuutta. Olen päätynyt erilaisiin strategioihin vain dumpatakseni ne viikon päästä. Nyt voin ilokseni huomata merkkejä siitä, että olen saattanut vihdoin löytää strategian, jossa voin pysyä. Kun katson henkilökohtaisen Google Keepini "Varainhoito #2" muistiota (niitä on jo kaksi, koska ensimmäisestä loppui tila), on edellisestä kirjauksestani kaksi viikkoa! Sitä ennen kirjauksia löytyy joka päivä tai joka toinen päivä noin vuoden ajalta. Viimeisimmässä kirjauksessani käsittelin sitä, kuinka päädyin lopulta maailmaindeksisalkkuun, ja jos kryptot romahtaisivat, niin ostaisin nordnetin salkkuun sertifikaattina max 10 % salkusta. Helppoa on keksiä uusia kiinnostavia strategioita, ja jännittävää on suorittaa ostoja Nordnetissa. Vaikeaa on pysyä suunnitelmassa, kun mieleen pursuaa ärsykkeitä somesta ja uutisista jatkuvalla syötöllä. Passii

Markkinoiden tehokkuudesta

Kuva
Tehokkaat markkinat ovat indeksisijoittamisen syiden ytimessä. Jos osakkeen hinta on valtavan parviälyn määrittämä julkisesti olemassa olevalla tiedolla, on yksittäisen ihmisen hyvin vaikea voittaa tuota joukkoälyä, paitsi hyvällä tuurilla. Tehokkuuden puolesta puhuu esimerkiksi Spiva raporttien esiin tuoma  vaikeus voittaa indeksiä . Tiivistettynä voidaan sanoa, että pitkällä aikavälillä vain joka kymmenes rahasto pystyy voittamaan indeksinsä kulujen jälkeen. Tämäkin luku on liian optimistinen, koska se ei ota huomioon useita vuosien saatossa suljettuja rahastoja. Yksi vaatimus markkinoiden tehokkuudelle on korkea likviditeetti. Osake on oltava vilkkaan kaupankäynnin kohteena. Epätehokkuuksia voi siis löytyä sieltä, mihin väkijoukko ei katso. Kuvitellaan lapsuuden kylätapahtumista tuttua kolikkojen määrän arvauspeliä. Sadat ellei tuhannet ihmiset kilpailevat arvauksilla siitä, kuinka monta euroa lasipurkissa on. Tutkimuksissa ollaan huomattu, että tällaisten pelien arvausten keskiarvo

Seuraava askel kohti vapautta

Kuva
Jotta tässä verotuksen luvatussa maassa pääsisi omalla työllä ja sijoittamisella taloudellisesti vapaaksi, täytyy olla joko: Kärsivällinen Onnekas Yrittelijäs Usein kaikkia noita samaan aikaan. Progressiivinen verotus, palkan sivukulut ja kalliit elinkustannukset pitävät huolen, että käteen ei jää hyvästäkään palkasta niin paljon säästettävää, että USA:n puolelta luetut 10 vuoden FIRE (Financial Independence & Retire Early) tavoitteet olisivat kovinkaan realistisia. Suomessa FIREttäjä saattaa hyvinkin joutua suunnittelemaan 20-30 vuoden kivisen taipaleen. Lopussa on jo huomattavasti vanhempi, jos sinne asti edes pääsee. Itse olen ollut jo onnekas onnistuessani spekuloimaan itselleni kovalla riskillä pikalähdön FIRE:n saavuttamiseen. Kärsivällinen en ole ollut, mutta se on kovasti työn alla. Uskon olevani oikealla tiellä, kun pystyin luopumaan spekulatiivisesta sijoittamisesta ja sijoittamaan tylsempiin ja varmempiin kohteisiin. Nyt on kolmannen kohdan aika. Opiskeluaikoinani tein U

Täsmennystä sijoitusstrategiaan

Kuva
Tavoitesalkku 17,5 % VGVF 17,5 % SPPW 17,5 % XDWD 17,5 % EUNL 15 % IS3N 15 % IUSN Parhaan luototustason saa, kun yksikään ETF ei ylitä 20 % salkusta. Aikaisemmin kirjoitin kuukausisäästäväni EUNL + IS3N + IUSN komboon ja sijoittavani myöhemmin isomman kertasumman kuluoptimoituun synteettisiä ja yksittäisiä alueita sisältävään salkkuun. Kuluoptimoinnilla saavutti ihan merkittäviä hyötyjä pitkässä juoksussa, kun salkun koko kasvoi suureksi. Päädyn silti kannattamaan yksinkertaistettua salkkua, joka ei sisällä synteettisiä ETF:iä, joista suurin kuluhyöty tuli. Ei siksi, että uskoisin niiden olevan vaarallisia. Uskon todennäköisemmin niiden verokohtelun muuttuvan tulevaisuudessa huonompaan suuntaan. Sijoitan kuluiltaan hiukan huonompaan vaihtoehtoon, sillä se on yksinkertaisempi. Se koostuu kehittyneen maailman rahastoista, kehittyvien rahastosta ja pienyhtiörahastosta suunnilleen maailman markkinapainossa. Tälläinen allokaatio kestää aikaa. Jopa 60 vuden päästä sen pitäisi edelleen toimia

Home country bias - onko syitä painottaa kotimaata?

Kuva
Tämän Rational Reminder artikkelin mukaan kanadalaisille on hyödyllistä ylipainottaa kotimaatansa. Optimaalinen painotus seuraavan 10 vuoden ajalle kanadalaiselle sijoittajalle on 50-60% kanadalaisia osakkeita, vaikka Kanada on vain 3% globaalista markkinasta. Tällä saa pienimmän volatiliteetin ja kulutehokkuutta. Aika merkittävä väite globaalia markkinapainottamista vastaan. Ilmiö toistuu myös muilla markkinoilla. Australia on vain 2% EUNL-rahaston painosta, ja siellä tehokkain allokaatio ulkomaisiin osakkeisiin seuraavalle 10 vuodelle näyttää olevan 50-60%, eli kotimaan osakkeisiin 40-50%. https://personal.vanguard.com/pdf/ISGGEB_042021_Online.pdf Itseäni kuitenkin kiinnostaa enemmän pitkän aikavälin keskiarvo optimaaliselle allokaatiolle, kuin tuleva 10 vuotta . Onneksi nekin löytyivät.  Tässä  Vanguardin artikkelissa lopusta liitteistä löytyy annualisoituja pidempään dataan perustuvia volatiliteettilaskelmia. Sen tuloksena nähdään muunmuassa, että Kanadalle keskimäärin on optima

Sijoitusstrategia täsmentyy

Kuva
USA kallis, Eurooppa halpa? Olen ajatellut indeksejä liikaa niiden maantieteellisen alueen perusteella, enkä niiden sisältävien yhtiöiden perusteella. USA:n pörsseihin sattuu olemaan listattu maailman parhaita yrityksiä tällä hetkellä. Ja siksi ne ovat arvostettu sen mukaisesti.  Historiassa matalammat arvostustasot ovat antaneet jatkossa parempaa tuottoa, kuin korkeampi lähtötilanne. Silti mitään luonnonlakia ei ole, että USA:han listattujen yritysten arvostustasojen olisi tiputtava takaisin historialliseen keskiarvoon. Se saattaa olla todennäköistä, mutta ei kiveen hakattua. Sijoitusbloggaaja Faijan Finanssit  ehdotti luettuani edellisen kirjoitukseni, että voisin harkita sijoittamista Titanium Baltia rahaston rahat kuluoptimoituun salkkuun, ja harrastaa kuukausisijoittamista yksinkertaisempaan maailmaindeksi ETF:ään. Mielestäni se on paras tie eteenpäin. "The winning formula for success in investing is owning the entire stock market through an index fund, and then doing nothing

Yksinkertaistettu vai kuluoptimoitu salkku?

Koko kehittyneeseen maailmaan sijoittava rahasto on simppeli ja passiivisen indeksisijoittajan ideologian mukainen rahasto. Sellaisilla on kuitenkin yhteensä noin 0,5-0,6 % kokonaiskulut, mikä saattaa jäädä huomiotta, jos tuijottaa pelkkiä hoitokustannuksia. Lyhyesti sanottuna TER:n lisäksi tulevat kulut ovat transaktiokustannuskia, indeksin träkäyseroa sekä suurimmissa määrin lähdeveroja. Pienemmillä vuosikuluilla voi päästä sijoittamalla yksittäisten alueiden rahastoihin sekä synteettisiin rahastoihin. Kuinka paljon hyötyisin itse eri ajanjaksoina tarkasteltuna sillä, että pyrkisin optimoimaan kulut yksinkertaisuuden kustannuksella? Onko hyödyllistä luopua äärimmäisestä yksinkertaisuudesta kulusäästöjen takia? Kulut kannattaa minimoida, mutta sijoittaminen olisi hyvä pitää yksinkertaisena. Pahin vihollinen on sijoittaja itse. Luodaan malli salkku ja tarkastellaan tuloksia. Arvioidaan onko säästöhyöty vaivan arvoista. Edullinen ja yksinkertainen koko maailman kattava salkku olisi kahd